Óāąęąåģūå ōīšóģ÷ąķå! Ļīäńźąęčņå ļīęąėóéńņą, źąź šåąėčēīāąņü āīņ ņąźčģ āčäīģ šąēģåłåķčå čķōīšģąöčč???
Ķą ģķīćčõ ńąéņąõ ņąźīå āčęó, ą źąź ńäåėąņü ķå ļīéģó...
Ā ļščķöčļå, HTML ’ ēķąž, āīņ ń PHP ķåģķīćī ļšīįėåģą...

Ķó ķąļščģåš, āīņ ķą żņčõ ńąéņąõ:
[url=http://playtetris.ru/?topic=1275

Myydään hyväkuntoinen ja siisti DEHLER 34-purjevene.

Valmistusvuosi: 1985
Valmistaja:       Dehler Yachtbau
Valmistusmaa:   Saksa
Pituus:             10,10 m
Leveys:            3,40m
Syväys:            1,70 m
Paino:               4300kg
Purjepinta-ala:   62m2
Makuusijat:        6 hlö
Kölityyppi:         Eväköli
Runkomateriaali: Lujitemuovi
Vesitankki:         80 l
Polttoainetankki: 60 l
Moottori:
Malli:                Yanmar 2QM
Teho:               18hv

Purjeet: Isopurje, Rullagenoa, Fokka, itseskuuttava, Genaakkeri sukalla, Genoa II

Varusteet:
   Lämmitin Wallas 2400
   Origo 6000 uuniliesi
   Painevesijärjestelmä, kylmä ja kuuma
   Jääkappi
   Vesi-WC +septitankki imutyhjennyksellä
   Maasähkö latauksella
   Loki VDO
   Kaiku Silva
   Navall VHF puhelin
   Autohelm 2000 pinnapilotti
   Uimaportaat
   Keulaportaat
   Sprayhood + istumakaukalon peite
   Kaksiakkujärjestelmä : käyttöakut 4 kpl 85Ah + starttiakku 1 kpl



Valokuvia saatavissa sähköpostilla. Vene nähtävissä Turussa tai Rymättylässä.
Riku Mäntymäki puh. 050-3100315
E-mail: riku.mantymaki@wippies.fi

Tuore Venemestari 7, syyskuu 2008, pakinoi aiheesta "Väärään reikään".  Amerikkalainen veneilijä on kuulemma alkuvuonna tankannut nelisensataa litraa bensaa vapatelineen reikään bensatankin sijaan.  "Tätä tapahtuu usein."  "Ymmärrettävää."


Uutiskuva netistä.

Juttu on kuitenkin alunperin hieman vanhempi ja sai kunniamaininnan vuoden 2004 Darvin-palkintojen jaossa:


Toki tämä uusintajuttukin on likipitäen Darvininsa ansainnut:

Joku blogaaja toisaalla ihmetteli sitä, että kuinka kauan bensatankin korkkia täytyy vääntää vapatelineeseen, ennen kuin se jää kunnolla kiinni.

Kauniina kesäpäivänä rantauduimme Tukholman Navigaatioseuran uuden aallonmurtajan ulkoreunaan neuvottelemaan vapaasta paikasta.  Wasahamn oli odotusten mukaan aivan täynnä ja hätäisimmät turkulaiset olivat kiinnittäytyneet Wasahamnin ulkopuolelle aallonmurtajaan.  Mahtoi keikkua .  No keskustan läheisyys aina korvaa pienen epämukavuuden.  Puhumattakaan tunnelmallisista saniteettitiloista - mihin tahansa niistä kolmesta jonottaessa tutustuu uusiin ihmisiin.  Aikaa keskusteluun kyllä on.



Me kuitenkin menimme Navikseen, pari kilometria Turkuun päin.  Saimme neuvoteltua hyvän paikan, keula melkein rannassa.  Lähdön koittaessa kaikki meni muuten hyvin, mutta emme päässeet peruuttamalla kuin veneen mitan päähän laiturista.  Vaikka kuinka käytti kaasua pysyi vene paikallaan.  Koska paatti kulki vielä eteenpän, rantauduimme takaisin, vain hieman naapuria kolhien.

Kiinnitettyäni veneen huomasin sataman ulkolaiturin vesiletkun takertuneen köliin.  Kaiku näytti 4 - 5 metriä vettä, mutta letku ilmeisestikin lillui alun perin jossain parissa metrissä, jos sen peruuttaessa poimimme 2,10 m J-kölin bulbin päälle.



Paikalle haettu satamakapteeni tiedusteli ensin, olisiko meillä jotain painoksi sopivaa mukana.  Kosta emme tällä kertaa olleet varustautuneet tähän haki satamakapteeni jostain parin kilon ruostuneen sakkelin. joka kiinnitettiin painoksi.  Ja letku takaisin veteen.  Vartin päästä yritimme uudelleen - ja jäimme jumiin uudestaan.

Tässä vaiheessa annoimme satamakapteenin hinata meidät etuperin pois paikalta ja letku ei tehnyt kolmatta tulemistaan.

Varokaa merikäärmeitä!  Etenkin satamissa.

Viikko olisi vielä lomaa, mutta gasti puuttuu. Tilaa olisi hyvin muutamallekin sisäsiistille, huumorintajuiselle ja reippaalle gastille. Jos vajaan viikon purjehdus (24.-29.8.) kiinnostaa, niin otapa yhteyttä


Suotuisten kelien vallitessa voidaan piipahtaa vaikka Sandhamnissa tai Lehtmassa oluella. Muussa tapauksessa pörrättäneen Saaristomeren alueella. Lähtö Paraisten Stormälöstä.

Tällä kertaa ei viety vierestä, vaan vene tuli vierelle.  Paraisten Stor Mälössä makaa Bavaria 46 Cruise, joka on myynnissä Unique Boatsilla http://www.uniqueboats.fi/veneentiedot.php?bid=17.  Myyntikuvan taustalla oleva sininen runko on minun  .  Paatista on masto poissa, reikä kannessa, sprayhoodi lytyssa ja styyrpuurin puoleiset vantit katkaistu.  Kännykkäni ikuistamana:

 

Tietääkös joku asiasta enemmän?  Huhuja on hurjasti liikkeellä.

Uskottavin laiturikertomus kertoo, että paatilla olisi tultu Tallinnasta Hankoon ja tuulen loputtua kansainvälisillä merialueilla olisi laskettu purjeet.  Lyhyen koneajon jälkeen masto olisi katkennut kolmisen metriä kannesta, tehnyt reiän kanteen, hylännyt alapään mereen ja kiepsauttanut loput 15 metriä paatin alle vanttien varaan.  Tässä vaiheessa veneen ohjailukyky heikkeni sen verran, että masto jouduttiin hylkäämään meren pohjaan.

Jo Maarianhaminassa, pari viikkoa tapahtuman jälkeen, kuulin sitten villimpiä huhuja.  Tyyppi, joka kipparoi 20-metristä konevenettä - ei siis omaa - selitti pitkät tovit siitä, että toisilla maston rikaajilla oli sellainen tapa, että kiristivät pisimmät vantit oikein kunnolla kireälle, mutta eivät balansoineet muiden vaijereiden kireyksiä.  Tällöin kuulemma käypi niin, että kun spriiderin kannatinvaijerit ovat oikeassa kireydessä ja ulommaiset vantit liian kireällä, niin koko rikin kiinnitys makaa alimman saalinkiparin päällä.  Ja jos nyt sitten on niin, etteivät liian kireät vantit ole keskenään samalla kireydellä - siis mittarilla mitattuna - niin tärinä saattaa aiheuttaa laajoja liikkeitä.  Ja muuta miljoona twistiä saa alumiinin murtumaan.

Ja vielä villimmän huhun mukaan tapahtumassa olisi ollut mukana joku venäläinen rahtilaiva?

Katso tarkemmat tiedot täältä:

http://www.huuto.net/fi/showitem.php3?itemid=77396528

Jos vierastat Huuto.netin kaupankäyntiä, niin voit myös ottaa suoraan yhteyttä:

pirkko.schildt@iki.fi

Jo alkaa löytyä käyttöä päivitetylle venerekisterille.  Luonnonsuojeluliitto esittää tiedotteessaan 15.4.2008 moottoriveneille päästömaksuja ja kattonopeutta, maantieliikenteen malliin.

Päästömaksu on kannatettava asia.  Ehdottomasti.  Nimittäin jos samalla vesiliikenne vapautetaan nykyisestä päästömaksusta, jota kutsutaan veroksi, jota päästölähteessä, eli polttoaineessa, on merkittävästi.  Samalla saataisiin pakokaasujen hiukkaspitoisuudet kuriin, sillä toki päästöt normitettaisiin vuosittaisen katsastuksen yhteydessä tehtävän pakokaasuanalyysin perusteella, maantieliikenteen malliin.  Venekatsastus vapaaksi kaikille yrittäjille, saatan kuvitella sitä ruuhkaa joka syntyy 33-jalkaisten ajaessa Seinäjoen B2-katsastajille tarjouksen perässä.  Ja tietenkin veneen vesillelaskemisen ehto on voimassaoleva pakokaasumittaus ja sen perusteella suoritettu päästömaksu.

Ja syykin on selvä, ainakin Luonnonsuojeluliiton mukaan: "matalat lahdet kalojen kutupaikkoina ja herkkien lajien esiintymisalueina kärsivät veneilyn aiheuttamista haitoista".  Aivan oikein!  Pois moottoriveneilijät matalista kutulahdista muskeliveneillänne mutun kutua häiritsemästä!  Ainakin on asetettava 15 sentin raja häiriöpäristelylle.

Luonnonsuojeluliitto ymmärtää myös paatinpohjaeliöiden vaikutukset polttoaineenkulutukseen tms: "Vastuulliset veneilijät huomioivat herkkää ympäristöä myös esimerkiksi välttämällä pohjien myrkkymaalausta, joka on korvattavissa oikein ajoitetulla pohjapesulla".  Hienoa, kyllä minä ainakin vuokraan viherpiiperön jynssäämään paatin vedenalaisia osia näkkien kiinnittymisviikoilla vaikka kymmenen päivän välein.  Äkkihän sitä koijärvi-amfibio-piiperö läpikäy muutaman kymmenen neliötä pohjaa, osittain runsaat pari metriä pinnan alla.  Ja urakkaahan helpottaa se, että veneet ovat herkillä alueilla muutaman sadan kappaleen nipuissa ja näkki kiinnittyy vissiin kolmen viikon aikana.

Venerekisteriinhän talletetaan suurin nopeus.  Verotettavat nopeakulkuiset veneet lienevät niitä, joiden huippunopeus on 10 km/h tai enemmän?

Tiedote: http://www.sll.fi/tiedotus/tiedotteet/liitto/2008/luonnonsuojeluliitto-esittaa-moottoriveneille-paastomaksuja

Jos jollain sattuisi olemaan nurkissaan vanhahko venetraileri, mielellään tehdasvalmisteinen (Kärppä, Muuli, Vihe, yms.), niin olen kiinnostunut ostamaan. Heikkokuntoinenkin käy.

t:

Veijo Pönni
050-5426747
veijo.ponni@tse.fi

1.10.2007 tuli voimaan laki vesikulkuneuvorekisteristä.  Kaikki yli 5,5-metriset veneet on rekisteriin pantava.  Ja jo aiemmin on säädetty vesiliikennelaissa rekisteröidyn moottorikäyttöisen veneen kuljettajan minimi-iäksi 15 vuotta.  Ja IMHO kaikki oikeat perhekäyttöön rakennetut asuttavat ja turvalliset matkapurjeveneet ovat yli 5,5-metrisiä (18 jalkaa) ja moottorilla varustettuja eli moottorikäyttöisiä.

Tässä näkyy suomalaisen lainsäätäjän hienostunut, kaukokatseinen ja yhteiskunnan etuja ajavan politiikan etukäteisvarautuminen tämänkaltaisiin ongelmiin.  Meriteiden säännöissä puhutaan aluksen päällikön vastuusta ja velvoitteista.  Meriteiden säännöt on Suomen valtion 1977 ratifioima valtiosopimus.  Vesiliikennelaki (1996) puhuu veneen kuljettajasta mallinaan auton kuljettaja (= ajo-oikeus tulee olla jokaisella, joka pitää jotenkin kiinni ratista auton liikkuessa).  Eli kansainvälisesti uskotaan aluksen päällikön kykenevän päättämään kuka pitää ruorista kiinni, Suomessa isoveli valvoo tätäkin.  No, aikaisemmin tämä koski ainoastaan riistokapitalistien ökyveneitä, jolloin on aina ymmärrettävää, ettei viittäkymmentä solmua saariston sokkeloissa kiitävän 60-jalkaisen purren kuljettajaksi voitu ratsiassa väittää veneen ainoaa selvää 12-vuotiasta.  Mutta mitä ihmettä tällä kiellolla on purjeveneiden ja hitaiden matkamoottoriveneiden kanssa tekemistä?  Paitsi tietenkin se, että on kiva säätää.  Ainakin, jos ei itse harrasta veneilyä lasten kanssa.

Venerekisterilaki on kokonaisuudessaan siviilipurjehtijan ymmärryksen ulkopuolella ja sen tarkoituksena lienee kauniista saatesanoista huolimatta ainoastaan kerätä verotuspohjan laajentamiseksi riittävää tietoa yli 5,5-metrisistä luksusveneistä.  Veneilyalan järjestöistä ymmärtääkseni ainoastaan Purjehtijaliitto vastusti lakia. 

Meripartiotoiminnan lopettamiseen olisi riittänyt selväsanaisempiakin keinoja kuin sudarien ja venekuntalaisten ajo-oikeuden kieltäminen.  Jos tällainen usein seurakunnan tukema nuorisotyö niin kovasti on jotakuta harmittanut, niin miksi asiasta ei sitten voi keskustella oikealla nimellä?  Tai kuvitteleeko lainlaatija, että 15-vuotiaan saa innostettua meripartiotoiminnasta sillä, että "saa itse ohjata venettä"?  Ja ne 7 -14 -vuotiaat istuvat kiltisti katsomassa, kukin vuorollaan vinssiä veivaten?

Hieman tämä yhteiskunnan sääntely myöskin risoo asenteelliselta tasoltaan.  Minä olen - kun en ole parempaa ymmärtänyt - pyrkinyt opettamaan jälkikasvulle vastuullista veneilyä saaristossamme, jossa kirkkaat vedet eivät enää ala Airiston eteläpäässä.  Olen ehkä itsekkäästi pyrkinyt innostamaan jälkikasvua veneilyyn kaikin tavoin; karttatuntemusta, merimerkkejä ja navigointia on harjoiteltu parivuotiaasta.  Lisäksi olen pyrkinyt opettamaan veneiden käsittelyä vastuullisesti heti kun lapsen pituus sen sallii.  Enpä tiennyt ryhtyväni lainrikkojaksi, kun ajattelin ensi kaudella opettaa 10-vuotiaan poikani rantautumaan 12-metrisellä veneellä.  Minä kun kuvittelin, että veneilyturvallisuutta kokonaisuutena edistää kaikkien veneessäolijoiden aluksenkäsittelytaito, ei 10-tonnista venettä kokematon ensiyrittämällä laituriin pistä, jos vaikka vakituinen perämies/kippari/kuljettaja olisi sairastunut.  Kumiveneellä harjoittelu jatkuu, mutta se ei ole se sama juttu, painoakin vaan 25 kiloa.

Ilmeisesti myös lainlaatijan ja lausunnonantajien oma muisti pätkii; aika harva meistä viisikymppisistä purjehtijoista on aloittanut veneilyuransa yli 15-vuotiaana.  Kyllä se kaipuu meren rannalle ja merelle on tullut äidinmaidossa.  Veikkaan että aika moni muistaa lapsuudestaan juuri mereen liittyviä hienoja asioita: pitkät kuumat kesät ja lämmin vesi sekä veneretket lähisaariin.  Ja taitaa aika moni muistaa nekin hetket, kun sai turvallisesti pappan sylissä ekan kerran ohjata isoa venettä.  Ja hieman vanhempana retkeiltiin yksin, kavereiden kanssa.  Ja molemmat kokemukset alle 15-vuotiaana.  Valitettavasti tikanpoikaperiaatteella 13-14 -vuotiaalla voi olla omasta mielestään parempaakin tekemistä kuin istua veneessä ihmettelemässä ja aikaa tappamassa.  Tietenkin vauraampi kansanosa voi ostaa alle 5,5-metrisen veneen mastolla tai ilman ja antaa sen lasten retkikäyttöön.  Ja voihan pennuille ostaa kolmemetrisen moottoriveneen parikymmentäheppaisella snurralla, sillä voi pöristellä mökin ympäristössä kolmeakymmentä solmua, laillisesti.

Jo muinaiset roomalaiset ovat olleet huolissaa nuorison nykymenosta, mutta mitä todettuja haittoja on missään ikinä ollut alle 15-vuotiaista purjehtijoista?  Kyllä kaikki viimekesäiset koetut "tilanteet" niin rannalla kuin vesilläkin ovat olleet aikuisten kipparien aiheuttamia.  Ja joka kerta näkyvin piirre on ollut - tyhmyyden lisäksi - silkka kokemattomuus.  Olen melko varma siitä, että pienestä asti veneilleet lapset eivät sido aikuisenakaan Bavariaansa rullagenoan skuutilla Gullkronan rantaan (kätevä monikäyttököysi?) ja muistavat varmistaa, että ankkuri lukitaan paikalleen noston jälkeen jotta se ei roikkuessaan puolen metrin ketjun päässä jyski keulaa pilalliseksi sankaripurjehduksella.

No, ehkä matkaveneily ei olekaan koko perheen juttu.  Raahataan kakaroita mukana niin kauan kun ne saa veneeseen taivutettua ja pidetään ne sisätiloissa pleikkaa pelaamassa tai värityskirjaa värittämässä, Utöstä Gotska Sandöhön ehtii tehdä kaikenlaista sillä aikaa kun oikeat ihmiset purjehtivat, seurustelevat ja navigoivat vaikkapa tähtitaivaasta nauttien.

Voi kuinka toivon, että olen ymmärtänyt tämänkin asian väärin.  Mutta varmuuden vuoksi: Lapsiperheet, rekisteröikää veneenne vasta siirtymäkauden lopussa, ehkä voisimme tehdä sen kaikki samana, viimeisenä pävänä.  Samalla kannattaa tarkkaan miettiä, mitä rekisteritietoihin täyttää, tiedot kun ovat kuitenkin kohta verotuksen pohjatietoina.  Ja rekisteriin merkittävä purjeveneen suurin nopeus purjeilla ajettaessa kiinnostaa näin luonnontieteilijänä, oikea purjevenehän liikkuu purjeillä huomattavasti nopeammin kuin moottorilla, mutta suurimman mahdollisen nopeuden laskeminen onkin oma lukunsa, vaikka rajoittuisi ainoastaan Itämerellä mahdollisiin sääolosuhteisiin.

Pienten, rekisteröitävien purjeveneiden omistajat voivat lisäksi miettiä, minne rekisterinumeronsa kiinnittävät.  Tunnus kun herkästi vaatii 10 x 50 cm tilan, ja sen tulee olla aina näkyvissä.  Puomihan olisi muuten hyvä, mutta entä kun vene on telakonnin yhteydessä siirtoajossa ilman takilaa?