Hyvä vieraamme. Haluamme tällä sivulla tutustuttaa Sinut saareen, jolla satamamme sijaitsee. Ruissalo on Suomen olosuhteissa ainutlaatuinen saari ja siksi tutustumisen arvoinen.

Ruissalon luonnosta

Saaren maankamara on eteläiselle Suomelle ja Ruotsin Sveanmaalle luonteenomaista kalliomäkien ja savikon tasoittamien laaksojen mosaiikkia. Maisema on seurausta jääkaudesta ja sitä seuranneesta merivaiheesta. Mannerjäätikkö hioi kalliot sileiksi ja pyöreäpiirteisiksi. Kun maa alkoi paljastua merestä maankohoamisen seurauksena, talven jäät työnsivät ja rantatyrskyt huuhtoivat ensin matalikkoina ja sitten pieninä luotoina kohonneiden mäkien yläosista irtaimen maa-aineksen kasaten kivet ja karkeamman soran mäkien rinteisiin ja hienoimmat ainekset luotojen välisiin syvänteisiin. Ruissalon alueella kohosivat korkeimmat mäet merestä yli 4000 vuotta sitten ja esimerkiksi Pursiseuran majan mäki noin 1000 vuotta sitten. Ruissalon kasvillisuutta ja eläimistöä on luonnehdittu sanalla "keskieurooppalainen". Suomalaisittain edullinen ilmasto ja maaperä ovat tehneet mahdolliseksi tammimetsikköjen viihtymisen täällä tammen levinneisyysalueen pohjoisimmalla rajalla. Tammikot puolestaan ovat luoneet suotuisan eloympäristön monille kasvi- ja eläinlajeille mm. kolopesijöille. Ruissalo onkin pinta-alaansa nähden Suomen lajirikkainta aluetta.

Ruissalon historiasta

Ruissalon oletetaan olleen varhaiselta keskiajalta alkaen kruunun maata. 1500-luvun alkupuolelta on asiakirjamaininta Ruissalon kartanosta, jonka kuningas oli antanut läänityksenä Turun linnan voudille. 1500-luvun puolivälissä Kustaa Vaasa määräsi Ruissalon kuninkaankartanon mallitilaksi Turun ympäristön maatiloille ja antoi kotimaisen veistämötoiminnan tarpeita ajatellen määräyksiä tammien suojelusta ja luonnonvaraisen tammiston lisäämisestä istutuksin. Juhanaherttua perusti kartanon maille 1556 metsästyspuiston. 1600-luvulta 1800-luvun alkupuoliskolle kuninkaankartano oli maaherrojen virkatalona. 1700-luvulla isonvihan aikaan Pietari Suuri Suomen valloitettuaan määräsi Ruissalon tammistot hakattaviksi Pietarin laivaveistämöiden tarpeisiin. Turun suurpalon 1827 jälkeen laadittu uusi asemakaava muutti kaupunkilaisten aikaisemmat laidunmaat rakennustonteiksi. Satama tarvitsi lisää lastausaluetta ja kaupunkilaiset kesänviettopaikkoja. Niinpä kaupunginvanhimmat tekivät senaatille esityksen, että Ruissalo saatettaisiin kruunun hallinnasta kaupungin hallintaan. Vuonna 1845 keisari suostui ehdotukseen ja senaatti luovutti Ruissalon saaren ikuisiksi ajoiksi Turun kaupungin hallintaan sillä ehdolla, että latokartanon metsää huolellisesti hoidetaan. Kaupunki jakoi saaren 46 palstaan, jotka sitten vuokrattiin huutokaupalla kaupunkilaisille 50 vuodeksi. Tästä alkoi Ruissalon huviloiden, "villojen", aika. Myöhemmin palstojen määrää lisättiin niin, että saarella on nyt 128 huvilaa. Niitä voi ihailla sekä mereltä käsin että kävelyretkellä saaren teillä. Turun Pursiseuran maja on myös vanha huvila, joka toimi 1920-1930 lukujen vaihteessa myös Turun ensimmäisenä lentoterminaalina vesitasoliikenteen ajan.

Ruissalon käyntikohteita

Satamassamme olevan Ruissalon opaskartan avulla voit selvittää tutustumisenarvoisten kohteiden sijainnin. Yleisölle avoin Turun yliopiston kasvitieteellinen puutarha sijaitsee runsaan kilometrin päässä satamastamme koilliseen. Ruissalon opastuskeskus "Tammenterho" - myös yleisölle avoin - on saaren kaupunginpuoleisessa päässä. Paras uimaranta on saaren länsikärjessä Saaronniemen camping-alueella. Golfin harrastajatkin löytävät saaresta kenttänsä pari kilometriä länteen Pursiseurasta. Honkapirtti kahviloineen on toisen maailmansodan aikana Itä-Karjalassa paikalliseen tyyliin rakennettu ja sitten Ruissaloon pystytetty hirsitalo ja se sijaitsee noin 700 metriä länteen Pursiseuran satamasta.

Toivotamme virkistävää ja viihtyisää viivähdystä satamassamme Ruissalon ainutlaatuisen luonnon ja kulttuurin keskellä!

Lisää Ruissalosta

Ruissalon opaskartta